Riittävä vedenjuonti voi tukea silmien kosteustasapainoa, mutta se ei yksin ratkaise kuivasilmäisyyttä. Kyynelnesteen tuotanto riippuu monesta tekijästä, ja nestehukka on vain yksi mahdollinen syy silmäoireisiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kuivasilmäisyys oikeasti tarkoittaa, miten nesteytys vaikuttaa siihen ja milloin kannattaa hakea ammattiapua.

Mitä kuivasilmäisyys oikeastaan tarkoittaa?

Kuivasilmäisyys on silmän pinnan sairaus, jossa kyynelnesteen määrä tai laatu on epätasapainossa. Tämä aiheuttaa epämukavia oireita, kuten kutinaa, polttelua, roskan tunnetta, punoitusta ja näön vaihtelua. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, ettei silmissä ole tarpeeksi nestettä.

Kuivasilmäisyys jaetaan kahteen päätyyppiin. Ensimmäisessä tyypissä kyynelrauhaset eivät tuota riittävästi kyynelnestettä. Toisessa ja huomattavasti yleisemmässä tyypissä kyynelneste haihtuu liian nopeasti, mikä johtuu useimmiten luomireunojen Meibomin rauhasten toimintahäiriöstä. Noin 90 prosentilla kuivasilmäisyydestä kärsivistä pääsyynä on juuri tämä liiallinen haihtuminen.

Oireet voivat tuntua ristiriitaisilta: kuivasilmäisyys aiheuttaa joskus runsasta vetistystä, koska silmä yrittää kompensoida ärsytystä tuottamalla lisää nestettä. Tämä reaktiivinen vetistys ei kuitenkaan korjaa kyynelnesteen laadullista ongelmaa.

Voiko elimistön kuivuminen aiheuttaa kuivia silmiä?

Kyllä, elimistön kuivuminen voi vaikuttaa kyynelnesteen tuotantoon ja pahentaa kuivasilmäisyyden oireita. Kyynelrauhaset tarvitsevat riittävän nesteytyspohjan toimiakseen optimaalisesti, ja selvä nestehukka voi heikentää kyynelnesteen määrää. Yhteys on kuitenkin epäsuora, eikä kuivuminen yksin selitä useimpia kuivasilmäisyyden tapauksia.

Käytännössä lievä päivittäinen nestevaje, kuten kahvikupin tai kahden juominen ilman riittävää veden juomista, harvoin aiheuttaa merkittäviä silmäoireita terveellä ihmisellä. Sen sijaan pitkäkestoinen tai toistuva nestehukka voi heikentää elimistön kykyä ylläpitää normaalia kyynelnesteen eritystä.

On myös tärkeää ymmärtää, että vaikka joisit runsaasti vettä, se ei välttämättä korjaa kuivasilmäisyyttä, jos taustalla on Meibomin rauhasten toimintahäiriö tai muu rakenteellinen syy. Vedenjuonti tukee yleistä terveyttä ja voi lievittää oireita, mutta se ei korvaa varsinaista hoitoa.

Paljonko vettä pitäisi juoda silmien terveyden kannalta?

Yleinen suositus on juoda noin 1,5 ja 2 litran väliltä vettä päivässä, mutta tarve vaihtelee kehon koon, fyysisen aktiivisuuden ja ympäristön lämpötilan mukaan. Silmien terveyden kannalta tärkeintä on välttää toistuvaa nestevajausta pitämällä huolta riittävästä ja tasaisesta nesteen saannista pitkin päivää.

Pelkkä veden juominen ei kuitenkaan ole ainoa tapa pitää elimistö hyvin nesteytyneenä. Kasvikset, hedelmät ja muut nestepitoiset ruoka-aineet täydentävät päivittäistä nestesaantia merkittävästi. Sen sijaan alkoholi ja runsas kofeiini voivat lisätä nestehukkaa ja siten myös pahentaa silmäoireita.

Käytännön vinkki on tarkkailla omaa kehoa: jos virtsasi on tummaa tai sinulla on jatkuva janon tunne, nestesaantisi on todennäköisesti liian vähäistä. Riittävä nesteytys on hyvä perusta silmien hyvinvoinnille, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta.

Mitkä muut tekijät aiheuttavat kuivasilmäisyyttä?

Kuivasilmäisyyttä aiheuttavat monet tekijät, joista vedenjuonti on vain yksi pieni osa. Yleisimpiä syitä ovat Meibomin rauhasten toimintahäiriö, pitkäaikainen ruutuaika, kuiva sisäilma, piilolinssien käyttö, ikääntyminen sekä tietyt lääkitykset. Myös hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet, voivat merkittävästi heikentää kyynelnesteen tuotantoa.

Ympäristöön ja elämäntapoihin liittyvät tekijät

Ruutuaika on yksi merkittävimmistä arjen kuivasilmäisyyden aiheuttajista. Kun katsomme näyttöä, räpytämme silmiä huomattavasti normaalia harvemmin, mikä nopeuttaa kyynelnesteen haihtumista. Kuiva ja ilmastoitu sisäilma pahentaa tätä entisestään. Myös tuuliset tai pölyiset ulkoolosuhteet ärsyttävät silmien pintaa.

Terveydentilaan ja lääkitykseen liittyvät tekijät

Useat yleislääkkeet, kuten antihistamiinit, verenpainelääkkeet ja masennuslääkkeet, voivat vähentää kyynelnesteen eritystä sivuvaikutuksena. Lisäksi autoimmuunisairaudet, kuten Sjögrenin oireyhtymä, voivat vaikuttaa voimakkaasti kyynelrauhasten toimintaan. Ikääntyminen heikentää luonnollisesti kyynelrauhasten kapasiteettia, ja yli 50-vuotiailla kuivasilmäisyys on selvästi yleisempää.

Milloin kuivasilmäisyyteen kannattaa hakea ammattiapua?

Ammattiapua kannattaa hakea, kun silmäoireet ovat jatkuvia, haittaavat päivittäistä elämää tai eivät helpotu itsehoidolla, kuten kostuttavilla silmätipoilla ja elämäntapamuutoksilla. Erityisesti näön vaihteluun, voimakkaaseen valonarkuuteen tai pitkittyneeseen punoitukseen tulisi aina suhtautua vakavasti.

Kotikeinot, kuten riittävä vedenjuonti, taukojen pitäminen ruutuajalta ja kosteuttavat silmätipat, voivat lievittää lieviä oireita. Mutta jos oireet palaavat toistuvasti tai pahenevat, taustalla on todennäköisesti jokin rakenteellinen syy, joka vaatii ammattilaisen arvion.

Meillä Näkökeskuksessa asiantuntevat optikkomme tekevät huolellisen tutkimuksen, jossa selvitetään kuivasilmäisyyden syy ja laajuus. Optikko tutkii sarveiskalvon mikroskoopilla, mittaa kyynelnesteen määrän ja laadun sekä puhdistaa luomireunat. Tämän perusteella räätälöimme yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka voi sisältää muun muassa AB-MAX-laitteella toteutettavaa IPL-valohoitoa, kotihoito-ohjeistusta sekä tarvittaessa suosituksen silmälääkärikonsultaatioon.

Kuivasilmäisyys on hoidettavissa oleva vaiva, ja mitä aiemmin sen syy selvitetään, sitä tehokkaammin siihen pystytään puuttumaan. Älä siis jää yksin oireidesi kanssa, vaan varaa aika kuivasilmäisyyden tutkimukseen ja anna ammattilaisen auttaa.